Apteekin verotus

Lääkelain säädöksistä johtuen apteekin yritysmuoto on toiminimi ja apteekkari toiminimiyrittäjä.

Apteekin tulos verotetaan siksi apteekkarin henkilökohtaisena tulona. Vuonna 2017 apteekkarit maksoivat veroja apteekin tuloksesta keskimäärin 41 prosenttia. Verotus on selvästi kireämpää kuin osakeyhtiömuodossa toimivan yrittäjän.

Vuosittain julkaistavissa verotustiedoissa apteekkarin verotettavaksi tuloksi on merkitty apteekin voitto ennen veroja sekä mahdolliset apteekkitoimintaan liittymättömät pääoma- ja ansiotulot. Verotustiedoissa apteekkarille merkityt tulot eivät siten ole vertailukelpoisia osakeyhtiömuodossa toimivan yrittäjän tuloihin.

Tuloverojen lisäksi apteekkarit maksavat valtiolle apteekkiveroa apteekin lääkemyynnin liikevaihdon perusteella. Verolla tasataan erikokoisten apteekkien tuloja ja leikataan etenkin suurten apteekkien tuloja valtiolle.

Vuodelta 2017 apteekkarit maksoivat valtiolle apteekkiveroa 155 miljoonaa euroa ja tuloveroja 66 miljoonaa euroa, eli yhteensä 221 miljoonaa euroa.

Pienessä apteekissa yrittäjän roolissa toimivan apteekkarin todelliset ansiot voivat jäädä pienemmiksi kuin työsuhteessa toimivan, suurta apteekkia hoitavan proviisorin, vaikka apteekkari yrittäjänä työllistää, ottaa yritykseen sisältyvät riskit ja vastaa koko omaisuudellaan yrityksestään toisin kuin osakeyhtiössä, jossa omistajan taloudellinen vastuu rajoittuu osakepääomaan.

Verojalanjälki

Toimialan verojalanjäljellä tarkoitetaan yksityisten apteekkien toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Toimialan verojalanjälki oli vuonna 2017 yhteensä 375 miljoonaa euroa (kaavio). Verojalanjäljen suurin erä oli apteekkareiden valtiolle maksamat apteekkiverot, 155 miljoonaa euroa.

Suomen apteekkijärjestelmän ansiosta kaikki lääkemyynnistä perittävät verot jäävät Suomeen.

Apteekit tilittivät valtiolle lisäksi 248 miljoonaa euroa myynnin arvonlisäveroja. Kaaviossa ei ole huomioitu yliopistojen apteekkien maksamia veroja ja maksuja.

23.10.2018 / IS