Apteekkialalla on käynnissä ennennäkemätön murros

Apteekkialalla on käynnissä hiljainen mutta ennennäkemätön murros, joka muuttaa toimialaa pysyvästi. Se ei ole minkään yksittäisen tekijän aiheuttama, vaan monen tekijän summa, sanoi Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva avatessaan APTEEKKARI 2022 -tapahtuman Messukeskuksessa Helsingissä.

Apteekkialan uudistumista on kaivattu säännöllisesti yhteiskunnallisissa puheenvuoroissa. Julkinen keskustelu on ollut viime aikoina vaimeampaa, mutta ala muuttuu ja uudistuu nyt monen tekijän seurauksena.

Apteekeista toimitettujen reseptien määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti, mutta henkilöstön määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Työvoimaa on siirtynyt myös muille farmasian sektoreille.

– Yhä useampi apteekki kärsii farmaseuttipulasta, eikä pula ole ainakaan helpottamassa, sillä Suomeen on perustettu lyhyessä ajassa yli 40 uutta apteekkia, jotka myös tarvitsevat työvoimaa, Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva muistutti.

Verkon osuus apteekkien myynnistä kasvaa ja verkkoapteekkitoiminta ja lääkkeiden annosjakelu keskittyvät nyt voimakkaasti. Keskittymiskehityksen takia lähipalveluverkoston ylläpito on yhä haastavampaa.

– Apteekkeja jaetaan nyt menestyjiin ja selviytyjiin kovalla kädellä. Toivottavasti murros osataan nähdä ja ottaa huomioon parhaillaan käynnissä olevassa lääkeasioiden uudistuksessa, Kanerva sanoi ja totesi, että kyse on viime kädessä arvovalinnoista.

– Onko apteekkitoiminnan kehittämisen tavoitteena lääkehoitojen onnistumisen varmistaminen? Halutaanko jatkossakin pitää kiinni siitä, että lääkkeitä saa myös läheltä? Ja halutaanko, että apteekit keskittyvät jatkossakin ensisijaisesti lääkkeisiin, vai kannustetaanko apteekkeja kasvattamaan muuta myyntiä hengissä selvitäkseen?, Kanerva kysyi.

Taloutta uudistettava lähipalvelut säilyttäen

Lisähaasteita alalle tuo se, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan 60 miljoonan euron säästöjä valtion lääkekorvausmenoihin. Summalla on tarkoitus rahoittaa ensi vuoden alussa vahvistettavaa vanhustenhuollon hoitajamitoitusta. Euroja rahoitukseen haetaan myös apteekeilta leikkaamalla.

Apteekkien kuluista liki 60 prosenttia on henkilöstökuluja. Tällä investoinnilla, eli apteekkien farmaseuttisella työllä, saadaan asiantuntija-arvion mukaan aikaan liki miljardin euron säästöt muualla terveydenhuollossa vuosittain.

– Apteekkitaloutta kannattaa uudistaa, mutta tämä täytyy toteuttaa rakenteellisin uudistuksin. On selvää, että julkisuudessa esillä olleet kymmenien miljoonien eurojen leikkaukset johtaisivat tuntuviin henkilöstövähennyksiin apteekeissa. Tämä näkyisi lääkeneuvonnan ja lääkehoitojen onnistumista tukevan työn alasajona. Edessä olisi myös apteekkien lähipalveluverkoston harveneminen, Kanerva arvioi.

Apteekkariliiton tavoitteena on, että apteekki on jatkossakin osa terveydenhuoltoa, ja että apteekin ydintehtävinä säilyvät lääkkeiden myynti, lääkeneuvonta ja lääkehoitojen onnistumisen varmistaminen.

APTEEKKARI 2022 -tapahtumaan 5.– 6.5. osallistuu noin 320 apteekkaria, eli yli puolet maamme apteekkareista. Tapahtuman näyttelyssä tuotteitaan ja palveluitaan esittelee liki 100 yritystä. Osallistujina on myös apteekkien proviisoreita, näytteilleasettajien edustajia ja kutsuvieraita. Tapahtuman järjestävät Apteekkariliitto ja liiton viestintäyhtiö PharmaPress Oy.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Merja Hirvonen, p. 040 588 0841, merja.hirvonen@apteekkariliitto.fi. Tapahtumatiedot: viestintäjohtaja Erkki Kostiainen, p. 050 566 8188, erkki.kostiainen@apteekkariliitto.fi