Tiedotteet | 08.03.2016
Järkevän lääkehoidon edistäminen vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia ja ympäristön kuormitusta.
Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä.
Tieto selviää Apteekkariliiton jäsenapteekeissa helmikuussa tehdystä selvityksestä, jossa apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän, rahallisen arvon sekä sairausvakuutusjärjestelmän kautta syntyvän kustannuksen yhteiskunnalle. Tulos suhteutettiin apteekin kokoa mittaavaan reseptuuriin.
Sairausvakuutuksesta maksettavan lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Näin ollen yhteiskunnan osuus käyttämättömäksi jäävien lääkkeiden kustannuksesta on noin 63–83 miljoonaa euroa vuosittain.
Lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä.
Tavallisin syy oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia lääkejätteitä palauttaneista.
Noin joka kolmannes vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska lääke aiheutti haittavaikutuksen.
Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määräämää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %).
Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia (13 %).
Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, joilla lääkejätteen määrää voitaisiin vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa tärkeitä säästöjä niin apteekin asiakkaiden kuin yhteiskunnan kannalta.
- Vuoden 2017 lääkekorvauksiin valmistellaan mittavia säästöjä, joiden toteuttaminen lääkehuoltojärjestelmän toimivuutta vaarantamatta on äärimmäisen haastavaa. Säästöjen toteuttamiseen tulisikin etsiä keinoja, jotka edistävät järkevää lääkehoitoa ja samalla vähentäisivät lääkejätteen syntymistä, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala. Apteekkariliiton ehdottamat keinot lääkejätteen vähentämiseksi:
Apteekkariliitto selvitti helmikuussa 2016 apteekkeihin palautetun lääkejätteen arvoa. Selvitykseen osallistui 20 apteekkia ympäri Suomen. Apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän, arvon ja kustannuksen yhteiskunnalle. Tulos suhteutettiin apteekin kokoa mittaavaan reseptuuriin.
Aikaisempien selvitysten perustella tiedetään, että käyttämättömäksi jääneistä lääkkeistä noin 60–80 prosenttia palautetaan apteekkiin hävitettäväksi. Kokonaismäärän arvioinnissa huomioitiin lisäksi, että noin puolet apteekkiin palautettavasta lääkejätteestä on alkuperäispakkauksissaan ja puolet purettuina pakkauksistaan.
Lääkejätettä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä.
Käyttämättömäksi jääneet lääkkeet tulisi hävittää asianmukaisesti palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkeihin palautetut lääkkeet toimitetaan Ekokemille hävitykseen. Sekajätteen tai jätevesien mukana hävitetty lääkejäte päätyy luontoon.
Lisätietoja:
Farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala, puhelin 040 505 2256, vesa.kujala@apteekkariliitto.fi
Suomen Apteekkariliitto ry (www.apteekkariliitto.fi) on yksityisiä apteekkeja edustava yhdistys. Apteek-kariliitto kehittää eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen apteekkitoimintaa tukevia palveluita.