Tiedotteet | 03.01.2011
Itsehoitolääkkeen käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos lääke valitaan väärin tai jos asiakkaalla on puutteelliset tai virheelliset tiedot lääkkeen käytöstä.
Itsehoitolääkkeen käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos lääke valitaan väärin tai jos asiakkaalla on puutteelliset tai virheelliset tiedot lääkkeen käytöstä. Apteekkariliiton jäsenapteekeissa käynnistyy Varmista valintasi –teemavuosi itselääkinnän onnistumisen edistämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Lähes puolet (49 %) apteekkareista, proviisoreista ja farmaseuteista havaitsee, että asiakkaalla on puutteelliset, hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä ja lähes yhtä moni (47 %) kertoo korjaavansa asiakkaan virheellisen käsityksen itsehoitolääkkeestä tai sen käytöstä vähintään kerran päivässä.
Tiedot ilmenevät Farmasian oppimiskeskuksen loka-marraskuussa 2009 tehdystä kyselystä, johon vastasi yhteensä 1 147 farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria.
Lähes neljännes (23 %) kyselyyn vastanneista kertoi lisäksi huomaavansa vähintään kerran päivässä, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole lainkaan tarkoitettu.
– Tietämättömyyttä ja virheellisiä käsityksiä esiintyy kaikkien itsehoitolääkkeiden kohdalla, mutta erityisesti kipu- ja yskänlääkkeissä. Kipulääkkeissä yleinen virhe on, että samanaikaisesti käytetään useita erinimisiä, samaa lääkeainetta sisältäviä valmisteita, jolloin lääkityksestä on useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Tulehduskipulääkkeitä ei myöskään osata yhdistää niiden pitkäaikaisesta käytöstä usein aiheutuviin mahavaivoihin tai päänsärkyyn, kertoo asiantuntijaproviisori Tuula Teinilä Suomen Apteekkariliitosta.
Apteekeilla on vuosittain noin 30–35 miljoonaa itsehoitoon liittyvää asiakaskäyntiä. Vain noin joka kolmas asiakas kysyy oma-aloitteisesti itsehoitolääkkeistä tai itsehoidosta.
– Kannustamme asiakkaita nykyistä herkemmin varmistamaan lääkevalintansa oikeellisuuden apteekin henkilökunnalta ja kysymään itsehoidosta ja itsehoitolääkkeiden mahdollisista haitoista laajemminkin. Itsehoitoon on tullut viime vuosina myös uusia, aiemmin reseptillä olleita lääkkeitä, joten tiedontarve on varmasti kasvanut, Tuula Teinilä muistuttaa.
Farmasian oppimiskeskuksen kyselyssä yli puolet (54 %) apteekkareista, proviisoreista ja farmaseuteista kertoi lisäksi ohjaavansa itsehoitolääkettä ostamaan tulleen asiakkaan lääkäriin lääkkeen myynnin sijasta vähintään muutaman kerran viikossa. Syynä on tavallisimmin epäily sairaudesta, joka ei sovellu itsehoitoon, sairauden tai oireiden epäselvyys, tai pienen lapsen sairaus.
Varmista valintasi –teemavuoden tavoitteena on edistää itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä ja lisätä itsehoidolla saavutettavia hyötyjä, esimerkiksi vähentää tarpeettomia lääkärissäkäyntejä. Apteekeissa asiakkaita kannustetaan kysymään julisteiden, hyllypuhujien ja näyttötauluilla esitettävien tietoiskujen avulla. Tammi-helmikuussa keskitytään erityisesti kipulääkkeiden valintaan ja käyttöön, maalis-toukokuussa allergialääkkeisiin, kesä-elokuussa mahalääkkeisiin, syys-lokakuussa ihotautilääkkeisiin ja marras-joulukuussa flunssalääkkeisiin.
Lisätietoja: asiantuntijaproviisori Tuula Teinilä, puh. 040 531 3728 ja viestintäjohtaja Erkki Kostiainen, puh. 050 566 8188
Suomen Apteekkariliitto (www.apteekkariliitto.fi) on vuonna 1897 perustettu apteekkareiden muodostama yhdistys, johon kuuluu lähes kaikki maamme apteekkarit. Apteekkariliitto kehittää eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa ammatillisia sekä koulutus- ja viestintäpalveluita jäsenilleen.
| © Suomen Apteekkariliitto 2021