Asiantuntemus monipuolisesti käytössä

Helsinkiläisen Laajasalon apteekin farmaseutin Marja Sykärin mielestä asiakkaiden neuvonta on ammatin paras puoli. Hän on myös työssään huomannut, että neuvojen ja avun kysyntä kasvaa koko ajan.

Sykäri kertoo, että apteekkityössä näkee ja kuulee päivittäin, miten vaikeaa julkisen puolen terveydenhuoltoon on välillä päästä.

– Ihmiset tulevat hakemaan apteekista neuvoja ja turvaa sekä tunnetta, että heitä halutaan auttaa. Tänne on helppo tulla, ja kyllähän apteekkilaisilla on paljon tietoutta monista sairauksista ja vaivoista.

Diagnooseja apteekissa ei tehdä, mutta itsehoitoa koskevia arvioita kylläkin. Monia vaivoja kannattaa ensin koettaa hoitaa itsehoitolääkkeillä, ja ellei niistä ole apua, sitten lääkäriin.

– Esimerkiksi rähmivän ja punoittavan silmän hoitoon en tarjoa itsehoidon silmätippoja vaan kehotan menemään lääkäriin. Kyseessä on todennäköisesti bakteeritulehdus, joka kaipaa antibioottia.

Tärkeä osa työtä on opastus lääkkeen valinnassa. Jos joku haluaa ostaa esimerkiksi flunssalääkettä ja kipulääkettä yhtä aikaa, farmaseutti varoittaa, että tehon sijasta haittavaikutukset saattavat lisääntyä. Tarkemmalla kyselyllä todennäköisesti löytyy sopiva itsehoitolääke.

Lisäpalveluille käyttöä

Apteekit tarjoavat yhä enemmän lisäpalveluja, kuten lääkkeiden annosjakelua, lääkitysten arviointeja sekä lääkemuistutuspalvelua.

– Annosjakeluasiakkaita meillä on sekä palvelutaloissa että kotihoidossa noin 250, ja määrä kasvaa. Lääkemuistutus taas on kätevä etenkin, jos lääkkeitä on paljon ja niitä otetaan monta kertaa päivässä. Muistisairaille se on erinomainen apu, mutta helpottaa työssäkäyvänkin elämää ja auttaa varmistamaan hoidon tehon.

Moni apteekin ammattilainen hankkii lisäkoulutusta sairauksista ja niiden hoidosta. Esimerkiksi Marja Sykäri on perehtynyt yksityiskohtaisesti diabeteksen hoitoon. Lisäksi hänon hankkinut koulutusta muun muassa muistisairauksista ja hengityselinsairauksista. Päivitäisenä tukena ovat apteekin tietokannat sairauksista ja lääkityksistä.

– Myös haavanhoito kiinnostaa, ja sitä tietoa kaipaava asiakas ohjataankin yleensä minun luokseni. Vastaavasti itse ohjaan asiakkaita kollegoilleni: joku tietää paljon lastenlääkkeistä, toinen lemmikeistä ja niin edespäin.

Lääkkeen monta vaihetta

Asiakas ei välttämättä havaitse kaikkea, mitä apteekissa tehdään, kun reseptilääke toimitetaan hänelle. Kyse ei ole vain tietokoneen naputtelusta, vaan toimitukseen liittyy monta lääkitysturvallisuuteen ja asiakkaan saamaan Kela-korvaukseen liittyvää vaihetta.

Aluksi farmaseutti tarkistaa asiakkaan oikeuden Kela-korvaukseen. Apteekin tietojärjestelmästä hän näkee, onko lääkkeellä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia asiakkaan muiden lääkkeiden kanssa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Kun kyseessä on lapsi, hän tarkistaa, että lääkkeen annostus on oikeassa suhteessa lapsenpainoon.

Farmaseutti tekee sähköiseen reseptijärjestelmään merkinnät lääkkeen toimittamisesta, hakee lääkkeen ja kiinnittää hinta- ja ohjetarrat. Lopuksi hän neuvonnallaan varmistaa, että asiakas on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Kela-korvauksista ja lääkehinnoista asiakkaat kyselevät päivittäin.

– Hintojen määräytyminen on monimutkaista: siinä ovat mukana valtioneuvosto, hintalautakunta, lääketeollisuus ja Kela. Hinnat ja saatavuus voivat muuttua useastivuoden aikana. Hinta- ja korvausjärjestelmä tähtää siihen, että lääkkeet ovat tehokkaita ja edullisia. On selvää, että asiakasta muutokset voivat hämmentää, Marja Sykäri myöntää.

– Tällaista mukavan monipuolista tämä farmaseutin päivittäinen arki on. Asiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten kohtaamisia, hän tiivistää.

Teksti Ilpo Salonen

Julkaistu Terveydeksi! 4/2014