Vähän yli vuoden käytössä ollut lääkkeiden viitehintajärjestelmä on laskenut tuntuvasti potilaiden ja Kelan lääkemenoja, mutta ajanut samalla joitakin apteekkeja talousvaikeuksiin.

Viitehinnan ja laajentuneen lääkevaihdon seurauksena useiden yleisesti käytettyjen lääkkeiden hinnat ovat laskeneet kymmenillä prosenteilla, joidenkin jopa 80–90 prosenttia.

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä alentuneisiin hintoihin ja yhä useampi vaihtaa lääkkeensä edullisempaan, sillä Kela ei enää täysimääräisesti korvaa viitehintaa kalliimpia lääkkeitä, farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura kertoi Apteekkaripäivillä Helsingissä perjantaina.

Apteekeissa viitehintajärjestelmä on lisännyt tuntuvasti työtä asiakasneuvonnassa ja varastonhoidossa. Etenkin viitehintakausien kaksi ensimmäistä viikkoa ovat apteekeille haastavia.

– Eilen viitehintaiset lääkkeet saattavat olla tänään viitehintaa kalliimpia, jolloin varastoa joudutaan nopealla aikataululla päivittämään ja vaihtamaan asiakkaalle tutuksi tullut lääke toiseen merkkiin, ellei asiakas halua maksaa viitehinnan ylitystä. Jos käytössä on monia lääkkeitä, riski sekaannuksille kasvaa, Peura havainnollisti.

Peuran mukaan apteekeista tulleen palautteen mukaan hintaneuvonta vie jo liiaksi aikaa lääkkeiden käytön neuvonnalta ja opastukselta.

– Viitehintajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Se voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yritykset voisivat halutessaan nykyistä aiemmin alentaa lääkkeidensä hinnat viitehintojen tasolle viitehintakauden vaihtuessa, eikä vasta parin viikon päästä siitä. Tämä selkiyttäisi järjestelmää, vähentäisi turhia lääkevaihtoja ja työtä apteekkien asiakasneuvonnassa ja varastonhallinnassa.

Apteekkariliitto toivoo tiukempia sääntöjä myös viitehintojen määräytymiseen. Lain kirjain, jonka mukaan viitehinnan määrittänyttä lääkettä pitää olla saatavilla koko viitehintakauden (3 kk) ajan, ei ole aina toteutunut.

Apteekkariliitto oli mukana viitehintajärjestelmän suunnittelussa ja kannatti sen käyttöönottoa, mutta edellytti järjestelmän apteekeille aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensointia.

– Noin 140 miljoonan euron myynnin menetystä ei ole kompensoitu apteekeille mitenkään, jonka vuoksi pienten, reseptilääkemyynnin varassa olevien apteekkien tilanne alkaa olla erittäin tukala. Tämän vuoden lopussa meillä on jo muutama kymmenen apteekkia, jotka eivät tule enää taloudellisesti toimeen ellei mitään tehdä, Apteekkariliiton talousasiantuntija Ilkka Harjula kertoi.

Tilanne on apteekeille vaikea, sillä apteekkien työvoima- ym. kustannukset ovat kohonneet samana aikana yli 4 prosenttia. Kulujen karsintaan ei juuri ole mahdollisuuksia, sillä lääkkeiden myyntipalkkio on säädelty ja henkilöstömenoja on vaikea vähentää työmäärän lisääntyessä. Harjulan mukaan apteekkien nykyinen, pääasiassa lääkkeen hintaan perustuva ansaintamalli joudutaan uudistamaan, jos nykyinen apteekkiverkosto halutaan säilyttää.

Lisätietoja: farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura, puh. 050 567 9005, talousasiantuntija Ilkka Harjula, puh. 050 538 4458 ja viestintäjohtaja Erkki Kostiainen, puh. 050 566 8188.

Suomen Apteekkariliitto (www.apteekkariliitto.fi) on vuonna 1897 perustettu apteekkareiden muodostama yhdistys. Apteekkariliitto kehittää eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoista apteekkitoimintaa osana terveydenhuoltoa ja tuottaa jäsenilleen ammatillisia, tietoteknisiä sekä koulutus- ja viestintäpalveluita.